Onus Probandi on latinalainen lause, joka tarkoittaa ”todistustaakkaa” englanniksi. Oikeudenkäynnissä tämä ilmaus viittaa vaatimukseen, jonka mukaan väitteen esittävän tai tosiasian esittävän osapuolen on todistettava se todeksi. Se on lain perusperiaate, ja sitä sovelletaan kaikkiin rikos- tai siviilioikeudellisiin asioihin. Onus Probandin konsepti varmistaa, että oikeudelliset päätökset perustuvat todisteisiin olettamusten, spekulaatioiden tai kuulopuheiden sijaan.
Miksi todistustaakka on tärkeä?
Todistustaakka on tärkeä, koska se vaikuttaa oikeustapausten lopputulokseen. Yleensä todistustaakan omaava osapuoli on velvollinen vakuuttamaan tuomioistuimen tai valamiehistön vaatimuksensa pätevyydestä. Jos he eivät pysty siihen, he menettävät asian. Rikosasioissa todistustaakka on syyttäjällä ja siviiliasioissa kantajalla.
Miten todistustaakka toimii?
Todistustaakka asettaa väitteen esittäjälle tai tosiseikkaan väittävälle osapuolelle velvollisuuden esittää todisteita väitteensä tueksi. Oikeudenkäynnissä todistustaakka voidaan määritellä eri tavoin asian tyypistä ja menettelyn vaiheesta riippuen. Yleensä todistustaakka on jaettu kahteen luokkaan:
- Todistustaakka – Siviiliasioissa todistustaakkaa kutsutaan yleensä todisteiden valta-asemaksi. Se tarkoittaa, että vaatimuksen esittävän osapuolen on todistettava, että on todennäköisempää kuin ei, että hänen väitteensä on totta. Toisin sanoen todisteiden on oltava vahvempia heidän puolellaan kuin toisella puolella.
- Kieltämättä – Rikosasioissa todistustaakka on paljon suurempi. Syyttäjän on todistettava vastaajan syyllisyys kiistattomasti. Tämä tarkoittaa, että todisteiden on oltava niin vahvoja, että ne eivät jätä valamiehistön tai tuomarin mieleen perusteltua epäilystä siitä, että vastaaja on syyllistynyt rikokseen.
UKK
Mitä tapahtuu, jos todistustaakkaa ei täytetä?
Jos osapuoli ei täytä todistustaakkaa, se yleensä häviää asian. Esimerkiksi, jos syyttäjä rikosasiassa ei pysty osoittamaan vastaajan syyllisyyttä kiistattomasti, vastaaja todetaan syyttömäksi. Vastaavasti, jos siviiliasiassa kantaja ei pysty todistamaan väitettään suurimmalla osalla todisteita, vastaaja ei ole vastuussa.
Voiko todistustaakka muuttua oikeudenkäynnin aikana?
Kyllä, todistustaakka voi muuttua oikeudenkäynnin aikana. Esimerkiksi rikosasiassa syyttäjä voi esittää todisteita, jotka ovat riittävät todennäköisestä syystä, että rikos on tehty. Tämä tarkoittaa, että todistustaakka siirtyy vastaajalle, jonka on sitten todistettava, että hän ei ole syyllistynyt rikokseen tai että hänen toimintansa oli laillisesti perusteltua tai puolusteltua.
Onko todistustaakka aina kantajalla tai syyttäjällä?
Ei, todistustaakka ei aina ole kantajalla tai syyttäjällä. Joissakin tapauksissa todistustaakka voidaan jakaa osapuolten kesken tai siirtyä osapuolelta toiselle oikeudenkäynnin aikana. Esimerkiksi tuotevastuuasiassa todistustaakka voi siirtyä kantajalta vastaajalle, jos kantaja pystyy osoittamaan tuotteen olevan viallinen ja aiheuttanut vahinkoa.
Mitä tapahtuu, jos todisteet ovat tasapuolisia?
Jos todisteet ovat tasapuolisia, oikeudenkäynti voi johtaa tasatulokseen. Siviiliasioissa tämä voi johtaa vastuuttomuuteen, kun taas rikosasioissa syyttömyystuomioon.
Voidaanko todistustaakka voittaa aihetodistuksilla?
Kyllä, todistustaakka voidaan voittaa aihetodistuksilla. Itse asiassa monet oikeudelliset asiat ratkaistaan olosuhteiden perusteella, jotka ovat todisteita, jotka viittaavat tosiasiaan, mutta eivät todista sitä suoraan. Epätodisteet voivat olla voimakkaita, jos ne ovat riittävän vahvoja vakuuttamaan tuomioistuimen tai valamiehistön siitä, että se tosiasia, johon se viittaa, on todennäköisempää kuin ei pidä paikkaansa.