Sui juris, joka tunnetaan myös nimellä iuris, on latinankielinen termi, joka tarkoittaa ”omaa”. Sitä käytetään yleisesti oikeudellisissa yhteyksissä, ja se viittaa henkilöön, jolla on oikeustoimikelpoisuus omasta puolestaan. Toisin sanoen henkilö, joka on sui juris, on oikeudellisesti itsenäinen ja hänellä on kyky tehdä omat päätöksensä.
Kun jonkun katsotaan olevan sui juris, hän voi tehdä sopimuksia, tehdä oikeudellisia päätöksiä ja yleensä toimia omasta puolestaan ilman laillista huoltajaa tai edustajaa.
On olemassa useita tapoja, joilla henkilöä voidaan pitää sui jurisina:
- Saavuttamalla täysi-iän (18 vuotta useimmilla lainkäyttöalueilla)
- Olemalla laillisesti vapautunut
- Tuomioistuin julistaa hänet toimivaltaiseksi
- Antamalla valtakirjan
UKK
Mitä eroa on sui juris ja noncompos mentis välillä?
Sui juris tarkoittaa henkilöä, joka on oikeudellisesti itsenäinen ja jolla on kyky toimia omasta puolestaan. Non compos mentis puolestaan viittaa henkilöön, joka ei ole terve eikä siksi pysty tekemään oikeudellisia päätöksiä itse.
Voidaanko henkilöä pitää sui jurisina joihinkin tarkoituksiin, mutta ei toisiin?
Kyllä, on mahdollista, että henkilöä pidetään sui juris -jurisena joissakin tarkoituksissa, mutta ei toisissa. Esimerkiksi henkilön voidaan katsoa olevan pätevä tekemään lääketieteellisiä päätöksiä, mutta ei taloudellisia päätöksiä.
Voiko henkilö menettää sui juris -statuksensa?
Kyllä, henkilö voi menettää sui juris -statuksensa, jos hänestä tulee työkyvytön esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi. Tällaisissa tapauksissa laillinen holhooja tai edustaja voidaan määrätä toimimaan heidän puolestaan.