Pragmaattinen on termi, joka viittaa käytännölliseen lähestymistapaan, joka keskittyy konkreettisten ja konkreettisten tulosten saavuttamiseen, jättäen huomiotta teoreettiset näkökohdat, jotka eivät ole olennaisia tai hyödyllisiä ehdotettujen tavoitteiden kannalta. Sellaisenaan se tarkoittaa tehokkaiden ja vaikuttavien ratkaisujen suosimista idealististen ja täydellisten ratkaisujen sijaan, ja tunnustaa, että kompromissi on joskus tarpeen tyydyttävän tuloksen saavuttamiseksi. Päätöksentekokontekstissa pragmaattisuus tarkoittaa, että harkitaan kaikki käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden mahdolliset seuraukset ja sitten valitaan se, joka parhaiten sopii toteutettavuuden, kestävyyden ja kustannustehokkuuden kriteereihin. Pragmatismi rohkaisee ihmisiä olemaan joustavia, mukautuvia ja avoimia uusille ideoille ja näkökulmille, kunhan ne palvelevat yhteistä päämäärää eivätkä aiheuta tarpeettomia komplikaatioita tai riskejä. Käytännössä pragmaattisuuteen sisältyy joukko taitoja, joita voidaan kehittää ja hioa kokemuksen ja pohdinnan kautta. Näitä taitoja ovat kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu, kommunikaatio, yhteistyö, luovuus ja joustavuus. Näitä taitoja kehittämällä päättäjät voivat tehdä tietoisia ja rationaalisia valintoja, jotka perustuvat todisteisiin, logiikkaan ja terveeseen järkeen tunteiden, ennakkoluulojen tai ideologisten mieltymysten sijaan. Pragmaattisuuden merkitystä päätöksenteossa ei voi liioitella, sillä se voi tuottaa merkittäviä etuja yksilöille, organisaatioille ja koko yhteiskunnalle. Tekemällä pragmaattisia päätöksiä ihmiset voivat: – säästää aikaa ja resursseja välttämällä tarpeettomia tai tuottamattomia toimia – lisätä tehokkuutta ja tuottavuutta keskittymällä siihen, mikä toimii ja eliminoimalla sen, mikä ei toimi – maksimoida ponnistelujensa vaikutuksen ja arvon priorisoimalla kriittisimmät ja olennaiset asiat – Paranna heidän mainetta ja uskottavuutta osoittamalla pragmaattista ja tuloshakuista lähestymistapaa – Luo myönteinen ja rakentava ympäristö rohkaisemalla yhteistyötä, innovaatioita ja sopeutumiskykyä Sitä vastoin liian idealistinen tai dogmaattinen päätöksenteossa voi johtaa: – hukkaan. aikaa ja resursseja epärealistisiin tai epäkäytännöllisiin tavoitteisiin tai strategioihin – Menetetyt mahdollisuudet tai uhat kapeasta tai puolueellisesta näkökulmasta – Kyvyttömyys sopeutua muuttuviin olosuhteisiin tai odottamattomiin tapahtumiin – Ristiriidat ja jännitteet sidosryhmien välillä, joilla on erilaisia arvoja ja etuja – Organisaation maineen heikkeneminen ja luottamus sen johtajuuteen Siksi pragmaattisuus ei ole vain toivottavaa, vaan myös välttämätöntä tietoon perustuvien ja tehokkaiden päätösten tekemiseksi, erityisesti monimutkaisissa ja epävarmoissa yhteyksissä, joissa on otettava huomioon useita ristiriitaisia tekijöitä.
UKK
- Mikä on pragmaattisuuden vastakohta?
- Voiko pragmaattisuus johtaa kompromissiin?
- Mitkä ovat esimerkkejä pragmaattisesta päätöksenteosta?
- Onko pragmaattisuus aina paras vaihtoehto?
- Miten voi tulla pragmaattisempi?
Pragmaattisuuden vastakohta on idealistisuus, mikä tarkoittaa, että keskitytään enemmän teoreettisiin tai hypoteettisiin näkökohtiin kuin käytännöllisiin. Idealistisuus voi johtaa epärealistisiin tai saavuttamattomiin tavoitteisiin tai strategioihin tai jättää huomiotta tekojensa mahdolliset seuraukset.
Kyllä, pragmaattisuuteen liittyy usein kompromisseja, koska se tunnustaa, että optimaalisen ratkaisun löytäminen saattaa edellyttää joistakin näkökohdista tai eduista luopumista vastineeksi toisista. Kompromissi ei kuitenkaan tarkoita tärkeiden periaatteiden tai arvojen uhraamista, vaan pikemminkin tasapainon löytämistä kilpailevien etujen ja prioriteettien välillä.
Joitakin esimerkkejä pragmaattisesta päätöksenteosta ovat: kustannustehokkaan ja kestävän energialähteen valitseminen yhteisölle; valita potilaalle hoitosuunnitelma oireiden, sairaushistorian ja käytettävissä olevien resurssien perusteella; neuvotella sopimus, joka täyttää molempien osapuolten tarpeet ja odotukset; kehittää markkinointistrategiaa, joka kohdistuu markkinoiden kannattavimpiin ja kannattavimpiin segmentteihin.
Pragmaattisuus ei välttämättä aina ole paras vaihtoehto riippuen tilanteesta ja tulosten arvioinnissa käytetyistä kriteereistä. Esimerkiksi tilanteissa, joissa eettiset tai moraaliset näkökohdat ovat ensiarvoisen tärkeitä, pragmaattisuus ei välttämättä riitä, koska se voi johtaa näiden arvojen vaarantumiseen. Samoin tilanteissa, joissa luovuus ja innovatiivisuus ovat tärkeitä, liiallinen käytännöllisyys voi tukahduttaa nämä ominaisuudet, koska se voi rajoittaa ihmisen kykyä ajatella laatikon ulkopuolella.
Pragmaattisemmaksi voi tulla kehittämällä asiaankuuluvia taitoja ja tapoja, jotka mahdollistavat tehokkaan ja rationaalisen päätöksenteon, kuten kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisukykyä, kommunikaatiota, yhteistyötä, luovuutta ja joustavuutta. Lisäksi voi hakea palautetta ja panosta eri näkökulmista, kerätä ja analysoida oleellista dataa ja tietoa sekä testata ja arvioida eri vaihtoehtoja ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Lopuksi voi pohtia heidän päätöksentekoprosessejaan ja tuloksiaan, oppia virheistään ja onnistumisistaan ja jatkuvasti parantaa pragmaattisuuttaan.