Dualismi on filosofinen uskomus, joka viittaa siihen, että maailmankaikkeudessa on kaksi perusperiaatetta tai substanssia, joita yleensä kutsutaan mieleksi ja aineeksi tai henkiseksi ja fyysiseksi. Dualismi väittää, että mieli ja keho eivät ole sama asia ja että mieli tai sielu on erillinen kokonaisuus kehosta, jota pidetään ihmisen fyysisenä ilmentymänä.
Dualismilla on pitkä ja monimutkainen historia länsimaisessa filosofiassa, joka juontaa juurensa antiikin Kreikkaan. Sitä ovat tutkineet monet kuuluisat filosofit, kuten Platon, Rene Descartes ja William James.
Dualismin tyypit:
Filosofiassa on erilaisia dualismia, mutta yleisimmin käsiteltyjä ovat substanssidualismi, ominaisuusdualismi ja epistemologinen dualismi.
1. Aineen dualismi:
Tämä teoria väittää, että mieli tai sielu on erillinen kokonaisuus fyysisestä kehosta, jonka uskotaan olevan aineesta ja joka noudattaa fysiikan lakeja. Substanssidualismin mukaan mieli ja keho eivät ole vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, eikä mieli ole fyysisen maailman määräämä.
2. Omaisuuden dualismi:
Tämä teoria viittaa siihen, että mielellä ja keholla on erilaisia ominaisuuksia, eikä niitä voida pelkistää toisiinsa. Henkiset ominaisuudet, kuten ajatukset ja tunteet, ovat ei-fyysisiä, kun taas fyysiset ominaisuudet, kuten massa ja sijainti, ovat luonteeltaan puhtaasti mekaanisia. Omaisuuden dualismi tunnetaan myös ei-reduktiivisena materialismina.
3. Epistemologinen dualismi:
Tämä teoria väittää, että on olemassa kaksi eri tapaa päästä tietoon – rationalismi ja empirismi. Rationalismi ehdottaa, että tieto on johdettu järjestä ja päätelmästä, kun taas empirismi väittää, että tieto tulee henkilökohtaisesta kokemuksesta ja havainnosta. Epistemologinen dualismi tarkoittaa, että on olemassa kaksi erilaista tietoa, joita ei voida pelkistää toisiinsa.
Argumentit dualismin puolesta ja vastaan:
Dualismi on ollut kiistanalainen teoria, ja jotkut filosofit tukevat sitä, kun taas toiset vastustavat sitä.
Argumentit dualismin puolesta
- 1. Itsetutkiskelu: Koska voimme kokea ajatuksemme ja tunteemme subjektiivisesti, vaikuttaa siltä, että mieltämme ei voida pelkistää fyysisiin tiloihin.
- 2. Tietoisuuden yhtenäisyys: Tietoisuudessa koettu subjektiivinen ykseyden kokemus näyttää viittaavan siihen, että se on yhtenäinen kokonaisuus, jota ei voida selittää pelkästään fyysisten aivojen tiloilla.
- 3. Kuolemattomuus: Dualismi uskoo, että sielu tai mieli on erillään ruumiista eikä ole fyysisen maailman lakien alainen. Tämän seurauksena monet dualismin kannattajat uskovat kuoleman jälkeisen elämän mahdollisuuteen.
Argumentit dualismia vastaan
- 1. Occamin partaveitsi: Occamin partaveitsen periaate sanoo, että yksinkertaisin teoria on yleensä paras selitys. Dualismia kritisoidaan monimutkaisesta teoriasta, joka tuo kuvaan tarpeettomia kokonaisuuksia.
- 2. Vuorovaikutusongelma: Jos mieli ja keho ovat täysin erillisiä kokonaisuuksia, kuinka ne voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään? Dualismi ei tarjoa selitystä sille, kuinka tämä vuorovaikutus voisi tapahtua.
- 3. Neurotiede: Neurotiede on edistynyt merkittävästi sen ymmärtämisessä, kuinka henkinen toiminta vastaa aivojen toimintaa, mikä tarkoittaa, että nämä kaksi eivät ole täysin erillisiä kokonaisuuksia.
Usein kysytyt kysymykset dualismista:
1. Mitä eroa on substanssidualismin ja omaisuusdualismin välillä?
Substanssidualismi väittää, että mieli ja keho ovat kaksi erillistä ainetta, kun taas ominaisuusdualismi väittää, että mielellä ja keholla on erilaisia ominaisuuksia, joita ei voida pelkistää toisiinsa.
2. Voidaanko dualismi sovittaa yhteen tieteen kanssa?
Jotkut filosofit ovat yrittäneet sovittaa yhteen dualismia tieteen kanssa, mutta tämä on ollut vaikeaa, koska sielun tai mielen olemassaolosta erillisenä kokonaisuutena ei ole empiiristä näyttöä.
3. Tarkoittaako dualismi elämää kuoleman jälkeen?
Monet dualismin kannattajat uskovat, että mieli tai sielu on kehosta erillinen kokonaisuus, eikä se ole fyysisen maailman lakien alainen, mikä tarkoittaa, että elämä kuoleman jälkeen on mahdollista.
4. Miksi dualismia kritisoidaan?
Dualismia kritisoidaan monimutkaisesta teoriasta, joka tuo kuvaan tarpeettomia kokonaisuuksia. Lisäksi se ei tarjoa selitystä sille, kuinka mieli ja keho voivat olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.
Johtopäätös:
Dualismi on filosofinen uskomus, joka viittaa siihen, että maailmankaikkeudessa on kaksi perusperiaatetta tai substanssia, joita yleensä kutsutaan mieleksi ja aineeksi. Se on ollut kiistanalainen teoria, ja jotkut filosofit ovat kannattaneet sitä ja toiset vastustavat sitä. Riippumatta siitä, kummalle keskustelun puolelle jäädään, dualismi on edelleen tärkeä käsite filosofiassa, joka on vaikuttanut moniin muihinkin tutkimusaloihin.